keskiviikko 31. lokakuuta 2012

S.70

a)  Pääkirjoitus eroaa mielipidetekstistä siten, että pääkirjoitus on lehden virallinen mielipide kun taas mielipidetekstit ovat useimmiten yhden ihmisen omia mielipiteitä käsitteleviä tekstejä. Pääkirjoitus käsittelee lehden näkemystä jostain ajankohtaisesta aiheesta.

b)"Kommenttia voi luonnehtia kolumnin pikkuveljeksi." Väite on tosi, sillä kommentti ottaa kantaa aiheeseen tiiviimmin kuin kolumni. Kommentti viittaa aina johonkin aiheeseen kuten esimerkiksi uutiseen.Kommentti on usein uutisen kirjoittajat oma mielipideteksti. Kolumneja esiintyy lähes kaikissa sanomalehdissä. Kolumni on yleinen juttu tyyppi, joka ottaa kantaa johonkin aiheeseen. Esimerkiksi toimittajat ja asiantuntijat kirjoittavat kolumneja.

c) Yleisönosastot ovat lehdelle tärkeitä, sillä ne ovat lehden luetuinta aineistoa. Lehdet haluavat saada ihmisten erilaisia näkemyksiä erilaisista asioista näkyviin. Yleisönosastot ovat paikkoja, joiden sisältöön lukijat voivat vaikuttaa.

1.
 Pääteesi kolumnissa on, että energiajuomilla on haitallisia vaikutuksia.
Kommentin pääteesi on se, nuoret ottavat mallia julkisuuden henkilöistä.
Yleisönosastonkirjoituksen pääteesi on, että energiajuomilla on negatiivisia vaikutuksia hampaiden kuntoon.
 Pääkirjoituksen pääteesi se,että viranomaisten pitäisi kieltää energiajuomien myynti alle 15-vuotiailta.

5. a) Kirjoittaja perustelee väitteensä omin silmin nähneensä kokemukseen, sillä hän kertoo nähneensä erään lähipiiriin kuuluvan energiajuomia juovan pojan huonossa kunnossa olevat hampaat.

b) Kirjoittaja käyttää monia retorisia keinoja perusteluissaan. Hän kertoo esimerkin energiajuomia käyttävästä pojasta, jolla on reikiintyneet hampaat. Hän kertoo myös faktaa energia juomista. Kirjoittaja yrittää faktoilla pelotella ja hieman liioitella saadakseen lukijat puolelleen.

Toimittajan työ


1. Journalismia voidaan pitää " kauppatavarana", koska sitä myydään ja   tuotetaan. Odottamattoman tapahtuman jälkeen lehdet pursuilevat juttuja ja tämä lisää lehden myyntiä.Lehtiä myydään melkein joka kaupassa.

2. Kova kilpailu yleisöstä on monipuolistanut tarjontaa. Markkinoille on ilmestynyt uusia lehtiä sekä uusia TV- ja radiokanavia.

 3. Uutinen voi tulla toimitukseen lukijan puhelinsoitosta, toimittajan omasta havainnosta, toimitukseen lähetetystä tiedotteesta tai eilisen pääuutisen sivujuonteesta. Jotkut etukäteen tiedossa olevat tapahtumat kuten esimerkiksi urheilukilpailut ovat myös uutisten aiheita ennen ja tapahtuman jälkeen.

4.  Toimittajan jutuntekemisessä on monia vaiheita. Toimittajat keskustelevat paljon kuvaajien kanssa. Toimittajien tehtävää on hankkia uutta tietoa ja miettiä mitä lukijoiden pitää saada tietää. Toimittajan työssä aikaa kuluu paljon tiedonhankintaan. Toimittajien on myös arvioitava aina uusien lähteiden luotettavuutta. Toimittajat joutuvat haastattelemaan eri ihmisiä paljon.  Toimittajat joutuvat tekemään työssään julkaisupäätöksiä itsenäisesti, sillä usein kukaan muu ei lue uutta uutista etukäteen.

5. Kaikilla suomalaisilla on sananvapaus, joka on turvattu lailla. Jokaisella suomalaisella on oikeus ilmaista ja vastaanottaa mielipiteitä sekä tietoja kenenkään estämättä. Vaikka sananvapaus on olemassa, niin se se ei tarkoita sitä, että joillakin yksityisillä henkilöillä kuten esimerkiksi toimittajilla olisi mahdollisuus julkaista mitä tahansa. Toimittajien on tiedettävä yksityisyydenturvaa koskevat lait, sillä sananvapauteen liittyy myös vastuu.
Maailmalla monia toimittajia on tapettu sananvapauden vuoksi, sillä he ovat pyrkineet selvittämään esimerkiksi vallanpitäjiin liittyviä ongelmia.

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

 Täynnä tarmoa


Täynnä tarmoa on dokumenttielokuva, jonka on ohjannut  Oskari Pastila vuonna 2009. Elokuva käsittelee koripallojoukkue Porvoon Tarmon pelejä kaudella 2006-2007. Dokumentin päähenkilöitä ovat manageri Lari Kangas ja valmentaja Tomin Kaminen sekä tietenkin myös joukkueen pelaajat ovat hyvin esillä dokumentissa. Täynnä Tarmoa on monien elokuvaarvostelujen mukaan varsin humoristinen. Dokumentin tapahtumaympäristönä vaihtelee, mutta pääasiassa dokumentin tapahtumaympäristönä toimii  koripallokenttä Porvoossa.
Elokuva sijoittuu vuoteen 2006-2007.  Elokuvan ongelma on se ,että seura palkkaa riveihinsä ulkomaalaisia pelaajia, tietämättä heistä juuri mitään. Pienen seuran budjetti ylittyy kun palkataan kalliita ulkomaalaisia pelaajia vaikka tarjolla olisi halvempia suomalaisia pelaajia. Dokumentin teemana voisikin olla se, että totuus on tarua ihmeellisempää. Elokuva on tehty siksi, että katsojat näkisivät miten vaikeata voi hyvän urheiluseuran muodostaminen ja kokoaminen olla.